Tarvitaanko AV-asennuksiin sähköurakoitsija?

Neuvotteluhuoneen AV-projekti näyttää ensin yksinkertaiselta: näyttö seinälle, kaapelit piiloon, kokousjärjestelmä pöytään. Käytännössä työ törmää lähes aina samaan kysymykseen, kuka hoitaa sähkötyöt? Vastuu ei ole itsestään selvä, ja väärä oletus voi pysäyttää projektin kesken asennuspäivän.

Julkaistu 2026-10-06

Miksi sähkötyöt tulevat vastaan lähes joka projektissa

Näyttö, projektori tai videoneuvottelujärjestelmä tarvitsee pistorasian oikeaan kohtaan, ei välttämättä sinne, missä vanha rasia sattuu olemaan. Kaapelihyllyt, lattiakanavat ja piilotettavat HDMI- tai verkkokaapelit puolestaan vaativat reikiä rakenteisiin ja joskus uutta johdinvetoa sähkökeskukselle.

Monessa toimistossa seinät ovat kipsilevyä ja pistorasiat sijoitettu lattian lähelle. Kun näyttö nousee kahden metrin korkeuteen, pistorasiaa ei voi venyttää sinne ilman asennustöitä. Tämä ei ole poikkeus vaan arkipäivää lähes jokaisessa neuvotteluhuoneprojektissa.

Mitä laki sanoo sähkötöistä

Suomen sähköturvallisuuslaki edellyttää, että pistorasioiden lisäykset ja kiinteät asennukset tekee luvallinen sähköurakoitsija. Tämä ei ole tulkinnanvarainen asia: AV-toimittaja ei voi itse vetää uusia sähköjohtoja tai lisätä rasioita, vaikka työ tuntuisi pieneltä.

Velvoite koskee myös väliaikaiselta tuntuvia ratkaisuja. Jos rakenteisiin tehdään kiinteä asennus ja siihen liittyy sähköliitäntä, työn tekijällä on oltava asianmukainen sähköurakoitsijaoikeus. Asiakas ei aina tiedä tätä rajaa etukäteen, ja siksi vastuunjako kannattaa selvittää ennen kuin asennus alkaa.

Koordinointi yhden toimittajan kautta

Raslak Works koordinoi tarvittavat sähkötyöt osana kokonaistoimitusta. Asiakas ei erikseen kilpailuta sähköurakoitsijaa, aikatauluta häntä tai sovi siitä, missä järjestyksessä työt tehdään. Projekti etenee yhden vastuullisen toimittajan kautta alusta loppuun.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että ennen asennuspäivää on jo selvitetty, tarvitaanko uusia rasioita, riittävätkö olemassa olevat sähkövedot ja miten kaapelointi saadaan piiloon siististi. Sähköurakoitsija käy tarvittaessa ensin, ja AV-asennus tehdään sen jälkeen kun edellytykset ovat kunnossa.

Yhden vastuullisen toimittajan malli välttää tilanteen, jossa AV-toimittaja odottaa sähköurakoitsijaa ja sähköurakoitsija odottaa tietoa AV-toimittajalta. Molemmat viiveet kaatuvat muuten asiakkaan pöydälle.

Mitä tyypillinen neuvotteluhuoneprojekti sisältää

Tavallinen projekti alkaa tilanteen kartoituksella: missä näyttö tai projektori tulee olemaan, millaisia laitteita tilaan asennetaan ja miten kaapelointi piilotetaan. Tässä vaiheessa selviää, tarvitaanko sähkötöitä ja kuinka laajasti.

Asennusvaiheessa kiinnitetään telineet ja näytöt, vedetään kaapelit rakenteisiin tai koteloihin, asennetaan kokousjärjestelmä ja varmistetaan, että kokonaisuus toimii yhdessä. Sähköurakoitsija on mukana silloin, kun rasioita lisätään tai kiinteää sähkövedotusta muutetaan.

Lopuksi järjestelmä testataan todellisessa käyttötilanteessa: ääni, kuva, verkkoyhteys ja mahdollinen kauko-ohjaus käydään läpi ennen kuin tila luovutetaan käyttöön.

Milloin projekti kannattaa aloittaa

Paras hetki on ennen kuin neuvotteluhuoneen muut remontit ovat valmiit. Jos seinät ovat vielä auki tai lattia kesken, kaapelointi on helpompi piilottaa siististi ilman jälkikorjauksia.

Jos tila on jo valmis, se ei estä asennusta, mutta se vaikuttaa siihen, miten kaapelit kulkevat ja kuinka paljon viimeistelyä tarvitaan. Tämäkin selviää kartoituskäynnillä ennen kuin mitään tilataan tai sovitaan.

Seuraava askel

Jos neuvotteluhuoneen AV-projekti on suunnitteilla, helpoin tapa edetä on ottaa yhteyttä ja kertoa, millainen tila on kyseessä ja mitä siihen halutaan. Sen perusteella selviää, mitä töitä tarvitaan ja missä järjestyksessä ne kannattaa tehdä.

Raslak Works toimii Helsingissä ja Uudellamaalla. Yhteydenotto onnistuu verkkosivujen lomakkeella tai suoraan sähköpostilla.

Usein kysyttyä